Olen seurannut huolestuneena zero waste -ajatukseen ja muutenkin ekologisuuteen yhdistettyjä, paikoin vaarallisiakin asioita. Toivon, että jokainen ekologisesta elämästä kiinnostuva miettisi kunnolla itse, ovatko kaikki heille kerrotut asiat järkeviä. Niin kuin kaikki liikkeet, myös zero waste vetää mukaansa salaliittoteoreetikoita ja MLM*-ihmisiä 

*’Multi-level marketing’, eli yritykset, joiden ideana on rekrytoida uusia ihmisiä, ei niinkään myydä tuotetta. Tuote on usein huuhaata oleva terveystuote. Myyjät todella uskovat tuotteeseen ja sen myötä usein kritisoivat esimerkiksi länsimaista terveydenhuoltoa ja leimaavat nyt vallitsevan pandemian valheeksi. MLM-yrityksen tunnistaa siitä, että heillä on kyllä jokin tuote, mutta ideana on selkeästi rekrytoida uusia myyjiä toisten myyjien alle ”tiimiksi”, eikä myydä niinkään pelkkää tuotetta peruskuluttajille. Ilman tuotetta kyseessä olisi pyramidihuijaus, mutta idea on MLM-yrityksissä pyramidihuijauksen kaltainen. 

   Monet myös ottavat zero wasten liian vakavasti ja alkavat miettiä elämänsä jokaista pientä ja suurta yksityiskohtaa. Tähän voi liittyä esimerkiksi lääkkeiden poisjättäminen. Kannattaa aina muistaa, ettei ekologisuus ole kaikki kaikessa, eikä se saa mennä terveyden ja muiden tärkeiden asioiden edelle ikinä. 

   Pitäisikö zero waste -liike manata syvimpään maanrakoon jatkossa? Ei, ei suinkaan. Zero waste on tuonut paljon hyvääkin, mutta ei hyvää ilman pahaa. 

   Zero waste on ajattelutapa, jossa jätteen määrä pyritään vähentämään minimiin. Moni varmasti tietää nollahukkanakin tunnetun liikkeen parhaiten niistä ihmisistä, joiden jätteet mahtuvat lasipurkkiin; siis esimerkiksi vuoden roskat mahtuisivat hillopurkkiin. Ei helposti lähestyttävä ajatus ollenkaan. 

   Nollahukka keskittyy erityisesti siihen, voiko tuotteen kierrättää, kompostoida tai käyttää uudelleen sen elämänsä lopussa niin, ettei roskaa synny. Parasta olisi, jos tuotteessa ei olisi pakkausta ollenkaan, eikä siitä silloin syntyisi roskaakaan (jos tuote on esimerkiksi syötävä tai kompostoitava). Tässä on ensimmäinen kritisoinnin paikka. 

   En usko, että monikaan noudattaa nollahukkaelämää ajattelematta ekologisuutta miltään muulta näkökannalta. Uskon, että nykyään määritelmä sisältääkin koko tuotteen elinkaaren valmistuksesta hävitykseen. Noudatan itsekin zero waste -elämäntapaa soveltaen, mutta aatteen kritisointi on silti paikallaan. 

   Oletetaan hypoteettisesti, että joku yrittäisi vain olla tuottamatta jätettä. Tällöin unohtuisi täysin esimerkiksi se, missä tuote on valmistettu, miten se on valmistettu ja kuka on valmistanut sen. Tässä voi tapahtua jo räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja luonnon tuhoamista. 

   Toinen ongelma on ”zero waste – estetiikka”, joka kattaa esimerkiksi hienot lasipurkit, kauniit kestotuotteet, metallirasiat sun muut. Nollahukkaelämässä ei ole kyse estetiikasta ja moni voikin tämän takia hävittää vaikkapa vanhat muovirasiansa – vaikka ne olisivat täysin käyttökelpoisia. Ihanan uuden elämäntyylin noudattamisessa tuottaakin itseasiassa enemmän roskaa. Ei uusien kestotuotteiden valmistaminen ole ekologista, jos niitä ostetaan järkyttäviä määriä. Mutta olemme kaikki varmasti olleet tässä samassa huumassa joskus. 

Mutta tärkeimmät, ne kaikista vaarallisimmat kritisoinnin aiheet tulevat tässä: vaarallinen zero waste – näin menimme liian pitkälle

1. Rokotevastaisuus

Monet empivät rokotteiden ottamista vain ja ainoastaan ekologisuuden takia. Jotkut rokotteet ovat myös epävegaanisia. Rokotteet sisältävätkin vaikka mitä aineita, eikä niiden tekeminen, kuljettaminen tai miljardien kertakäyttöruiskeiden käyttö varmasti olekaan ekologista. Suurin ongelma on kehittyvissä maissa, joissa jätteiden lajittelu on olematonta ja rokotejätteet voivat aiheuttaa jopa vaaratilanteita. 

   Otan itse aina kaikki pakolliset rokotteet ja joskus myös vapaaehtoisia. Päätökseeni ei vaikuta ekologisuus tai veganismi millään tasolla. Ainakin itse haluan nähdä sen niin, että rokotteen ottaminen olisi loppupeleissä myös ekoteko. Rokote tarjoaa suojaa vaarallisia viruksia vastaan, joiden hoitoon kuluisi eittämättä enemmän resursseja kuin itse rokote kuluttaa. Jos virus pääsee leviämään, se mutatoituu aina vain uudelleen, mikä voi aiheuttaa suuriakin ongelmia. 

   Rokotevastaisuudessa on myös eettisiä ongelmia. Rokotteen ottaminen ei loppujen lopuksi ole yksilökysymys. Meidän täytyy ajatella myös omaa napaa pidemmälle. Rokotteilla saa aikaan laumasuojan, joka suojaa niitäkin, jotka eivät kykene rokotetta ottamaan. 

   Rokotteita täytyy silti muokata ekologisemmiksi. Kehitys ei saa junnata paikoillaan. Löysin hyvän artikkelin rokotteiden ekologisuudesta täältä. 

   Toinen ongelma on siinä, että monet ”heränneet terveysihmiset” jättävät rokotteita ottamatta ihan vain niiden sisältämien ainesosien (ja mikrosirujen ;D) takia, mutta ei mennä siihen nyt.

2. Lääkkeiden demonisointi

Ehkä nämä aiheet ärsyttävät itseäni eniten siksi, koska tällaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Seuraan yhtä henkilöä, joka ei anna edes särkylääkettä lapsilleen. Välillä on vaikea uskoa, ettei hän ole sketsihahmo. Asiassahan ei ole mitään hauskaa, sillä kyseessä ovat syyttömät lapset.

   Lääkkeet ovat elintärkeitä. On totta, etteivät ne ole oikotie terveyteen. Terveellinen elämä on kaiken a ja o. Silti lääkkein voi parantaa oireita ja jopa sairauksia, jotka eivät välttämättä edes johdu elämäntavoista. Ja vaikka johtuisivatkin, kuuluu jokaisen saada niihin hoitoa. 

   Ekologisuus ei ikinä saa mennä oman ja muiden terveyden edelle. Lääkkeet tulevat kyllä usein muovipakkauksessa ja niiden valmistus ja kuljetus kuluttaa resursseja. Taas kerran oikea vastaus tähän ongelmaan on vaatia ekologisempia pakkauksia ja valmistus- ja kuljetustapoja, ei lopettaa lääkkeiden käyttöä. Otan hyvillä mielin omat lääkkeeni ja vitamiinini, vaikka ne ovatkin muovipakkauksissa. 

Sitä paitsi muovi pitää lääkkeen hyvänä, jolloin se ei pilaannu ennen aikojaa, jolloin sitä ei joudu heittämään turhaa roskiin. Muovi ei ole aina vihollinen!

3. DIY-tuotteet

Zero waste -elämään kuuluu usein diy-tuotteet, eli tee se itse -tuotteet. Niissä ei ole sinänsä mitään ongelmaa. En kuitenkaan itse ole jaksanut ikinä tehdä tuotteita itse ja ehkä hyväkin niin. Olen nimittäin oppinut muutaman asian:

• Hammastahnassa olisi hyvä olla fluoria. Ei, kolmas silmä ei mene siitä pilalle. 
• Kasvoihin ei ole hyvä laittaa tiettyjä aineita. Esimerkiksi sitruuna on ihan liian vahvaa laitettavaksi suoraa kasvojen iholle ja kuorinta-aineissa usein käytetty kahvinpuru voi aiheuttaa ongelmia niin iholle kuin viemäreillekin. Kiellettyjen aineiden listalla ovat mm. sitruuna, kananmuna (salmonellavaara!), sokeri, kahvinpurut, alkoholi, tietyt rasvaiset öljyt ja ruokasooda. Myös aloe vera voi olla haitallista iholle. 
• Diy-dödössä usein käytetty ruokasooda ei ole kaikille ihmisille soveltuvaa. Se voi aiheuttaa kutinaa ja allergiaa kainaloiden iholla. Se voi myös ilmeisesti altistaa joillekin bakteereille. 
• Itsetehty aurinkorasva ei ikinä ole hyvä idea. 
• Itsetehdyissä tuotteissa ei ole säilöntäaineita, joten niissä voi alkaa kasvaa bakteereja huomaamatta. 
• Eteeriset öljyt eivät usein sovellu iholle varsinkaan laimentamattomana.

Jos haluaa tehdä itse tuotteita, olisi järkevää tutkia ainesosia tarkkaan! Tuotteita pystyy ehdottomasti tehdä turvallisesti, eikä kaikkia diy-reseptejä tarvitse varoa. Säilyvyys täytyy ehdottomasti muistaa. Mitä enemmän vettä tuotteessa on, sitä huonommin se säilyy. 

4. Lasten elämän kontrollointi

On huolestuttavaa, että moni päättää tärkeitä asioita lapsensa puolesta. Vaikka itse uskoisi vaihtoehtoishoitoihin tai muihin potentiaalisesti vaarallisiin juttuihin, ei niitä mielestäni saa käyttää lapselle.  

   Olen miettinyt paljon sitä, olisiko lapseni vegaani, jos minulla olisi lapsi. Tällainenkin on suuri valinta tehdä lapsen puolesta ja mietin, onko se eettisesti oikein. Päädyin vastaukseen, että olisi hän, sillä vegaanius on yhtä lailla valinta niin kuin sekasyöntikin. Se on myös todistettu turvalliseksi. Toki jos lapseni kasvaessaan haluaisi ollakin sekasyöjä, on se hänen valintansa!

   Jos minulla olisi lapsi, en kuitenkaan pesisi hänen hampaitaan fluorittomalla tahnalla tai mikä pahempaa: itse tehdyllä tahnalla. En kieltäisi häneltä mitään lääkkeitä, enkä olisi rokottamatta häntä. En kieltäisi häneltä aurinkorasvaa tai prosessoitua ruokaa. En itsekään tee mitään mainituista, mutta tiedän, että moni kieltää nämä tärkeät asiat lapsiltaan. Minun elämäntyylini ei saisi vaikuttaa lapseni hyvinvointiin, terveyteen ja onnellisuuteen. 

   Mielestäni lapselle on kuitenkin tärkeää kertoa, miksi itse elää ekologisesti ja hänelle voi käytännön esimerkein kertoa ilmastosta ja ympäristöstä. Ei-pelottavalla tavalla tietenkin!

5. Ehkäisyn pois jättäminen ekosyistä

Pöyristyin, kun kuulin, että jotkut oikeasti epäröivät ehkäisyn käyttöä ekosyistä. Mielestäni on tärkeää löytää juuri omaan elämään ja omaan suhteeseen/suhteisiin sopiva ehkäisytapa, eikä miettiä ympäristöä. Taas kerran korostan: oma ja muiden terveys täytyy olla etusijalla. 

   Jos sinua kuitenkin huolettaa ehkäisyn ekologisuus, on ekologisempia vaihtoehtoja olemassa. Esimerkiksi kierukka ja kapseli ovat harvoin vaihdettavia, vähän jätettä tuottavia vaihtoehtoja. Myös ekologisia kondomeja ja muita suojia on tietääkseni olemassa, mutta en tiedä, onko niitä saatavilla Suomesta. 

   Ja tässä pieni pähkinä purtavaksi: lapsi kuluttaisi paljon enemmän luonnonvaroja kuin ehkäisy suhteissa, joissa on raskauden mahdollisuus. 

6. Lasten hankkimisen kieltäminen 

Ehkäisystä seuraavaan aiheeseen, eli siihen, kun on aika jättää ehkäisy pois. Tiedän, että monet haaveilevat lapsesta, mutta epäröivät lapsen hankkimista ilmastonmuutoksen takia.  

   On totta, että länsimaiset kuluttavat hurjasti luonnonvaroja. Itse ylikansoittuminen ei ole ongelma, vaan kulutus. Sekin on totta, että tuleva lapsi kuluttaisi hurjasti luonnonvaroja. Moni myös pelkää sitä, onko lapsilla hyvä tulevaisuus tällä maapallolla ilmaston lämpenemisen takia. Siihen en osaa antaa vastausta.

   En itse usko siihen, että meidän pitäisi kritisoida tai estää kenenkään lisääntymistä. Vaikka itse olenkin lapseton, ymmärrän, kuinka moni hartaasti toivoo lasta tai lapsia. Samalla tavalla kuin aborttioikeuden vieminen, myös lasten hankinnan kritisointi tai jopa kieltäminen on lisääntymisoikeuden polkemista. Jos haluaa lapsia, on oikeus hankkia lapsia. Siinä ei ole mitään itsekästä. 

   Kannattaa myös muistaa, että adoptointi on hyvä vaihtoehto. On paljon lapsia ilman rakastavaa kotia. On tärkeää kuitenkin huomata, ettei adoptio ole vaihtoehto kaikille. Esimerkiksi miesparit ja yksin olevat miehet eivät yleensä saa lupaa adoptoida ulkomailta, vaikka se teoreettisesti onkin mahdollista. Adoptio on lisäksi kallista ja aikaavievää. 

7. Muovin pelko

On totta, että muovi aiheuttaa suuria ongelmia tällä hetkellä. Suurin osa merten roskasta on kertakäyttömuovia, eli esim. kertakäyttöastioita, aterimia ja pillejä. Ne ollaan onneksi kieltämässä EU:ssa. Meriin päätyy myös mikromuovia, eli muovin pieniä hiukkasia, jotka päätyvät ravintoketjussa aina takaisin ihmiseen.

   Muovin kierrätyskin on vaikeaa ja joissain maissa täysin olematonta. Se ei ole montaa kertaa kierrätyksen jälkeen käytettävä tuote, toisin kuin alumiini. Alumiinia voi käyttää uudestaan ja uudestaan kierrättämällä. Muovi ei silti ole aina huono asia tai asia, jota ylipäätään pystyy välttää.

Syitä käyttää muovia on useita:

• Ruoka säilyy paremmin, mikä estää ruokahävikkiä. 
• Tuote säilyy paremmin, joten tuotetta ei päädy roskiin. 
• Muovi on kestävää ja halpaa.
• Muovi on kevyttä, jolloin sen kuljetus on ekologisempaa. 
• Muovi on hyvä eristäjä, jolloin sen käyttö erilaisissa eristeissä säästää energiaa.
• Muovi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa: esimerkiksi aurinkopaneeleissa on muovia. 

   Muovin demonisointiin liittyy myös eettinen ongelma. Muovia sisältävät tuotteet ovat usein halvempia ja näin ollen ihmiset, joilla on pienempi budjetti, joutuvat ostaa muovissa olevan/muovisen tuotteen. Siinä ei ole mitään väärää tai hävettävää. Monella ei myöskään ole mahdollisuutta mennä bulkkikauppoihin eli kauppoihin, joista saa ostaa tuotteita omiin pusseihin ja purkkeihin. Niitä ei joko ole saatavilla tai ne ovat aivan liian kalliita. 

   Jotkut saattavat joutua ostamaan esimerkiksi allergian takia vain tietynlaisia tuotteita, joissa ei ole kontaminaation vaaraa. Moni myös tarvitsee vamman tai sairauden takia pilliä, kertakäyttömukia tai jotain muuta muovista kertakäyttötarviketta ja se on täysin ok. 

8. Eteeristen öljyjen ylistys

Eteeriset öljyt ovat nollahukkapiireissä suuressa suosiossa. Itsekin omistan pari eteeristä öljyä. Niihin liittyy kuitenkin muutama suuri ongelma. 

a) Eteeriset öljyt eivät ole ekologisia. Yhteen pullolliseen eteeristä öljyä voi kulua jopa pellollisia itse kasvia. Esimerkiksi 15 ml:n laventeliöljyä kuluu yli 1,3 kg laventelin kukintoja. Jos eteerisiä öljyjä haluaa käyttää, tärkeintä on käyttää niitä tiedostaen; vain muutama tippa riittää.

b) Eteerisiä öljyjä käytetään väärin. Niitä ei missään nimessä saa juoda, vaikka jotkut niin väittävät! Eteeriset öljyt ovat myrkyllisiä nieltynä. Niitä ei myöskään saa käyttää iholle sellaisenaan. Ne täytyy aina laimentaa toisella öljyllä ennen ihokontaktia. Eteeristen öljyjen käytössä täytyy olla varovainen, sillä joillekin tuoksuille voi olla allerginen. Raskaana olevat ja imettävät eivät aina saa käyttää eteerisiä öljyjä. Niitä ei myöskään saa käyttää pienille lapsille. Myös eläimille öljyt voivat olla allergiaa aiheuttavia tai jopa tappavia, myös hengitettynä. 

c) Eteerisiä öljyjä myyvä Young Living on MLM (lue postauksen alusta selitys). Vähän kaduttaa, että ostin heiltä kerran eteeristä öljyä, sillä en itse pidä tästä bisnesmallista ja suoranaisesta harhaanjohtamisesta. Jotkut Young Living -edustajat suosittelevat esimerkiksi juomaan öljyjä (myrkyllistä!) tai käyttämään niitä vauvoille. Ehkä vika ei niinkään ole yrityksessä, vaan siinä, millaisia edustajia se vetää mukaansa. Ja ei siinä mitään, itse öljy oli kyllä hyvää. 

   Jos eteerisiä öljyjä haluaa käyttää, on tärkeintä käyttää niitä turvallisesti. Paras tapa on hengityksen kautta. Itse tykkään käyttää diffuuseria. Jos tietää, mitä tekee, voi eteerisiä öljyjä käyttää myös iholle. Silloin niitä täytyy laimentaa runsaalla kädellä. Itse tykkään joskus käyttää öljyjä myös vaatteiden raikastukseen ja siivoukseen.  

9. Vegaaniksi pakottaminen

Harva vegaani oikeasti puhuu vegaaniudestaan saati pakottaa toisia vegaaneiksi stereotypioista huolimatta. On kuitenkin surullista, millä sävyllä ihmiset joskus puhuvat veganismista. On totta, että vegaaniruoka on ympäristölle hyväksi, mutta ei vain ole realistista, että jokainen olisi vegaani. Esimerkiksi allergian, budjetin tai saatavuuden takia jonkun voi olla mahdotonta olla vegaani, eivätkä kaikki edes haluaisi vegaaniksi. 

   Ratkaisu ruoan aiheuttamiin suuriin hiilipäästöihin on punaisen lihan vähentäminen. On parasta, jos kaikki yritämme parhaamme ja vähennämme edes vähän lihan ja muiden eläintuotteiden syöntiä. Lihasta täytyy tulevaisuudessa tulla yleellisyystuote, kuten se on ennen ollutkin. Lihaa voisi syödä esimerkiksi kerran viikossa siitä oikeasti nauttien. Nyt lihansyönti on enemmänkin pakonomaista ja automaattista. 

10. Oman etuoikeuden vähättely

Zero waste -elämäntapa on etuoikeus. Unohdamme usein sen, ettei kaikilla vain yksinkertaisesti ole resursseja ryhtyä nollahukkaelämään. Ongelmana voi olla esimerkiksi aika, raha, saatavuus, jätehuolto, vamma tai sairaus. 

   Nollahukkaelämän opettelu vie paljon aikaa, varsinkin, jos haluaa hypätä siihen suoraa päätä. Myös kasvissyönti vaatii paljon aikaa, sillä ravintoaineista täytyy ottaa selvää! Kestotuotteet saattavat maksaa liikaa joidenkin budjettiin tai ne vaatisivat sellaista huoltoa, johon ei ole mahdollisuutta. Kaikilla ei ole saatavilla ekologisia vaihtoehtoja tai ne ovat liian kalliita. Vamma tai sairaus voi vaikeuttaa tai estää ekologista elämää. Myös jätehuolto voi koitua ongelmaksi, sillä kierrätys ei ole joka paikassa mahdollista.

   Olen myös sitä mieltä, että ekologisuuden tavoittelu tai ennemminkin tarve tavoitella sitä, on etuoikeus ja samalla ongelma. On maita, joissa ei olla edes päästy sellaiselle kulutuksen tasolle, josta pitäisi vähentää. Pakostakin tulee mieleen eettinen ongelma siitä, saavatko nämä kyseiset maat edes nostaa elintasoaan samalla tavalla kuin me aikoinaan. Mielestäni meidän pitäisi tukea kehittyviä maita, jotta heilläkin olisi mahdollisuus kasvuun ympäristöä tuhoamatta. 

   Ekologisuuden tavoittelu ei saa myöskään olla syynä ostaa ja tuottaa taas uusia tavaroita. Siihen nimittäin olemme taas menossa; moni lopettaa pikamuodin oston, mutta ostaa samalla määrällä uusia ekotuotteita. Emme voi hypätä ojasta allikkoon.