LUUKKU 20: Pilaako joulukuusi ilmaston? – aito vs feikki kuusi

Debatti erilaisten joulukuusten ekologisuudesta on jatkunut jo vuosia. Asia ei ole yksinkertainen, eikä oikeaa vastausta oikeastaan ole. Alle olen listannut kummankin kuusen plussia ja miinuksia, sekä vinkkejä siitä, kuinka kuusi kannattaa valita ja hävittää sen ekologisuuden takaamiseksi. 

Aito kuusi

Suomalaiset hankkivat tänä vuonna 1,4 miljoonaa kuusta, joista noin miljoona puuta on viljelmiltä, 300 000 metsistä haettuja ja loput 100 000 ovat tuontipuuta, usein Tanskasta tuotuja.1

Hiilijalanjälki: 2 kg CO2*

Miinukset:

  • Kasvatus kestää 7-12 vuotta.1
  • Saattaa aiheuttaa allergiaa.
  • Vaatii hoitoa ja varistaa neulasia.
  • Jos puu joutuu kaatopaikalle, sen CO2-päästöt ovat jopa 80% suuremmat kuin oikealla tavalla hävitetyn kuusen.3

Plussat:

  • Sitoo kasvaessaan hiiltä.
  • Nykyisin puiden kasvatukseen käytetään vähän torjunta-aineita ja lannoitteita.1
  • Ostamalla suomalaisen kuusen tukee suomalaista työtä ja yrittäjyyttä.
  • Metsähakkuista joulukuusten osuus on pieni.3
  • Poltettuna tai kompostoituna kuusi on todella ekologinen.

Miten ekologinen:

  • Älä mielellään hae kuusta autolla: jo 16 kilometrin matka autolla joka vuosi saattaa tehdä muovikuusesta ekologisemman vaihtoehdon.Toinen vaihtoehto on yhdistää kuusenhakumatka esimerkiksi kauppareissuun, jonka tekisi muutenkin.
  • Valitse viljellyistä kuusista suomalainen kuusi, jolloin kuusi on kasvatettu lähellä ja se tuodaan myyntiin läheltä. Samalla tuet suomalaista työtä. Valitse mahdollisuuksien mukaan luomukuusi, jolloin torjunta-aineita ei ole käytetty.
  • Valitse metsäkuuseksi puun latva, puu, joka kaadettaisiin joka tapauksessa tai huonolla paikalla kasvava, joka tapauksessa kuoleva puu.3
  • Polta tai kompostoi kuusi joulun jälkeen. Kerrostalossa voi hyödyntää kunnan kuusikeräystä.

Muovikuusi

Joka neljännessä kodissa on tekokuusi.1

Hiiilijalanjälki: 40kg CO2**

Miinukset:

  • Suuren hiilijalanjäljen takia epäekologinen; muovikuusi on ekologisempi kuin aito vasta, kun sitä on käytetty 20 vuotta.2 
  • Muovikuusen materiaali on nimensämukaisesti muovia, eli uusiutumattomasta öljystä valmistettua. Sen valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Kuuset sisältävät myös alumiinivarren.
  • Muovikuuset ovat usein ulkomailla, tarkemmin sanoen Kiinassa, valmistettuja. Niiden kuljetus kaukaa Suomeen tuottaa päästöjä.2 
  • Muovista kuusta ei pysty kierrättää, vaan se hävitetään sekajätteenä. Alumiinivarren voi joissain tilanteissa kierrättää metallina.
  • Vaatii säilytystilaa joulun ulkopuolella.

Plussat:

  • Jos etsit niin sanottua loppuelämän kuusta, muovinen on hyvä vaihtoehto; 20 vuoden jälkeen sen hiilijalanjälki on hyvitetty.
  • Ei varista neulasia tai vaadi hoitoa.
  • Ei aiheuta allergiaa.
  • Kuusi haetaan vain kerran kaupasta ja sen jälkeen se haetaan varastosta käyttöön jouluisin. Aito kuusi on haettava kotiin vuosittain, mikä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa paljon päästöjä.

Miten ekologinen:

Ainut tapa tehdä muovikuusesta ekologinen, on käyttää sitä vuosia. Toinen vaihtoehto on ostaa käytetty muovikuusi, jolloin käyttövuosia kuuselle on jo tullut jonkun toisen omistuksessa.

Muita vaihtoehtoja

Muovinen ja aito kuusi eivät ole ainoat vaihtoehdot joulukuuseksi.

Tässä muutama idea:

  • Pieni istutettu huonekuusi, jota ei hävitetä joulun jälkeen.
  • Vuokrakuusi, joka istutetaan takaisin luontoon joulun jälkeen.
  • Yhteinen kuusi naapureiden kesken.
  • Omassa pihassa sijaitsevan puun tai puskan koristelu jouluisasti.
  • Puinen ”kuusi”, eli kuusen muotoinen puusta tehty koriste, johon voi ripustaa koristeita.
  • Seinälle askarreltu paperikuusi.
  • Havuja tai oksia maljakkoon.
  • Huonekasvin koristelu jouluisasti.
  • Joulukuusettomuus. Koristele koti sen sijaan esimerkiksi kynttilöin ja jouluvaloin.

Muista:

Jouluisin kuusea merkitsevämmät päästöt tulevat jouluruoasta, lahjoista ja joulun matkailusta. Talviaikaan myös mm. lämmitys ja valaistus aiheuttavat päästöjä. Voit siis hankkia itsellesi juuri sellaisen kuusen kuin haluat ilman sen suurempaa stressiä. Toki kannattaa nipistää omia päästöjä kaikesta, mistä pystyy. Kiinnitä kuitenkin huomiota myös listaamiini joulun muihin tekijöihin. 

lähteet:

*Suomalainen joulukuusi (Helsingin uutiset, 2019, ”Joulukuusiperinne pilaa ilmastoa – ”Kyse on juhlakauden etuoikeudesta”, ref. Joulupuuseura (luettu 18.12.2021))

**2 metrinen muovikuusi (Independent, 2020, ”Christmas trees: Are real or fake ones more sustainable” (luettu 18.12.2021))

1Metsäkeskus, 2021, ”Kotimainen joulukuusi hankitaan moneen kotiin” (luettu 18.12.2021)

2Yle, 2017, ”Muovikuusi on ekologisempi vasta 20 vuoden jälkeen – viisi vinkkiä kuusen hankintaan ja hävittämiseen” (luettu 18.12.2021)

3Suomen luonto, 2020, ”Kumpi on vihreämpi, luonnonjoulukuusi vai muovikuusi?” (luettu 18.12.2021)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

saatat pitää myös näistä postauksista

Vieritä ylös