Olen parikymppinen Ida. Kiinnostuin ekologisuudesta ja minimalismista jo yläasteella ja kiinnostukseni on vain kasvanut vuosien varrella. Olen oppinut paljon tällä matkalla. Nuorena teininä omaksuin helposti muiden ajattelutapoja ja elämäntyylejä; joskus innostuin fruittareiden Havaiji elämästä, joskus ”jätteet purkkiin” -tyylisestä ehdottomasta jätteettömyydestä ja joskus kummastelin ihmisiä, jotka elävät lähes tyhjissä asunnoissa. Näiden kokemuksien kautta olen oppinut, kuinka soveltaa minimalismia ja jätteettömyyttä juuri omaan elämääni ja olen löytänyt oman tyylini tehdä asioita. Jätteeni eivät mahdu purkkiin, ostan ruokani tavallisesta ruokakaupasta, kotini ei ole kuin suoraan Pinterestistä, eivätkä tavarani mahdu matkalaukkuun tai edes muutamaan. En pidä listaa tavaroistani, enkä ole fanaattinen ohjeiden noudattaja. Tyylini ei ole minimalistisesta päästä; tykkään väreistä ja vintage-tyylistä. Vaikka minimalismi alkoi tyylisuuntauksena, ei minimalistin tarvitse nykypäivänä noudattaa minimalistista tyyliä.

Haluan blogillani tuoda uutta näkökulmaa ekologisuuteen ja minimalismiin. Blogini kuvaus ”ekologista elämää rennolla otteella” tiivistää hyvin pääajatukseni. Monet (ulkomaiset) zero waste -vaikuttajat ja minimalistit vaikuttavat elävän esteettistä kulissielämää. Se ei kannusta ketään lähtemään mukaan pelastamaan ilmastoa. Se saattaa johtaa jopa väärille teille, sillä ainakin oma elämäni on usein epäesteettistä. Aluksi meinasin jopa ostaa uusia asioita ekologisuuden nimissä, mutta sitten tulin järkiini; ekologisin asia on se, minkä jo omistat. Monet minimalistit eivät elä ekologista elämää, eivätkä toisaalta monet ekologista elämää elävät ole minimalisteja. Itse haluan yhdistää näitä kahta elämäntapaa, sillä ne sopivat täydellisesti yhteen. Omaa elämäntyyliäni voisikin kuvata ekologiseksi minimalismiksi.

Lue lisää täältä >>